Ällä menehtyi tunti sitten Turun Eläinsairaalassa. Suru on suuri.

En nyt kykene mitään järkevää asiasta kertomaan mutta lupaavammalta näyttäneen päivän päätteeksi osuin paikalle pentuhuoneeseen Ällän ollessa selällään, henkeä haukkoen. Hengitys pysähtyi mutta sain sen elvytetyksi Rescue remedy-tipoilla ja juotin kovin janoisen ja imemisrefleksin omaavan pennun keitettyyn veteen liuotetulla Nutriplus-geelillä. Sitten kiitoa päivystykseen jossa lisähappea, lämpöä ja nestettä. Vastaanotolle tullessani annettiin puolen prosentin mahdollisuus selviytymiseen johtuen siitä, että pennut äärimmäisen harvoin vastaavat hoitoon. Ällä ei tähän puoleen prosenttiin kuulunut, vaan lisähapesta huolimatta ei saanut henkeä ja vain hiipui pois.

Äksä voi erittäin hyvin. Mä en kun vaan itkettää.

Huomenna Ällä pääsee Waldemar von Burman viereen pihamaan multaan.

En koskaan enää ota yhtään eläintä.

Kiitos kaikille tuestanne ja osanotostanne.