Jo on riittänyt helinää ja kolketta, vilinän ja melskeen ohella. Mennyt viikonloppu oli vieras- eli ihmisterapiapainotteinen; Iso Käsi Fialle, Minnalle & KePolle, Saijalle, Anulle ja Willelle. Facebookissa on raportoitu naarmuista käsivarsissa ja uusimmat kuvat ovat joko aiheuttaneet tai lisänneet pentukuumetta ympäri maan. Söpöjähän nuo ovat mutta naskalihampaat löytävät päivä päivältä useammin tiensä mitä ei-toivotumpiin osoitteisiin..

Amigosit ovat tähän mennessä osoittautuneet hyvin avoimiksi vieraita kohtaan; kulttuurillisiin tai sukupuolellisiin eroihin katsomatta, mistä asiasta olen erittäin tyytyväinen. Uudet Isot Asiat otetaan vastaan joukkopöhinällä mutta uteliaisuus- se sitten vasta onkin hieno moottori pikku moulinexille Ihmisiä kohtaan pöhinää ei kuitenkaan ole havaittu. Pihalla käydään jo ihan rutiininomaisesti. Eilen käytiin kiertämässä ja tutustumassa Isin työpaikalla: kävelylenkki Pekkasen tekemää polkua pitkin kierrettiin useampaan otteeseen ja laajennettiin reviiriä. Katseltiin myös Isiä töissä; Michelin Man- jobi kiinnostaa varsinkin Luckyä erityisen paljon. Isi ei toistaiseksi kovin hyvin lapsia työpaikallaan suvaitse ja onhan se järkevääkin kun rengashommat saattavat noin pienille olla jopa hieman vaarallisia. Kovin pahasti Isi ei lapsiaan kurita mutta äänensävy on sellainen, joka vaimentaa vastalauseet kyseenalaistamatta. Kenkku- äidin äänensävy on viime aikoina ollut samanmoinen joten imetysjutut ovat nyt historiaa ja kiinteä muona ainoa ravinnonlähde.

Menuu lapsilla koostuu tällä hetkellä Josera Family -kuivamuonasta, riisistä, naudan mahasta, luu-liha-massasta, lohesta, kananmunista, kanamassasta ja piimästä. Myös hieman keitettyä naudan maksaa ja sydäntä ripotellaan joukkoon, siankorvat on janottaviksi maisteltu ja porkkanaa kiehuu hellalla as we speak. Loppuviikosta riisi jää pois muiden ainesosien lisätessä osuuttaan. Family- muonaa syödään ensiviikon alkuun jonka jälkeen säkki vaihtuu Emotion- sarjan Kids: iin.

Ulkonäkö kun jonkin verran merkkaa sekin, niin jännityksellä on odotettu korvien nousua. Kenkku- äidillä korvat sojottivat pystyssä neliviikkoisena ja Pekkasella ainakin noutohetkellä kuusiviikkoisena korvakkeet olivat ylhäällä. Amigoseista Ned nosti vasemman korvansa sunnuntaina ja Lucky yllätti sinkauttamalla molemmat härpäkkeensä ojoon eilen maanantaina. Väsymystilasta riippuen tötteröt ovat enemmän tai vähemmän siis käyttökunnossa.

Tänään tiistaina on sitten vuorossa käynti Tuomo-Sedän luona. Pennut saavat piippaavan sirun niskaansa ja terveydentila/kunto tarkastetaan. Käynnin yhteydessä Tuomo kirjaa eläinlääkäritunnuksillaan  jo esirekisteröityjen pentujen TM- nrot Kennelliiton OmaKoira- järjestelmän kautta kunkin otuksen tietoihin jonka jälkeen varsinainen sähköinen rekisteröinti alkaa. Tämä on minulle ihan uusi tapa rekisteröidä pentue, jännityksellä odottelen, miten homma toimii. Muutamia kuvia vielä:

Halinin Wille & Ned:

Pojat:

Lucky: