Asiaa tuntemattomille: meillähän asuu Moulinexien lisäksi myös kaksi Burmankissaa, Karma (3- vuotias kastraattikolli) ja Kiukku (1-vuotias siitosnaaras). Kaikki jalkoja omaavat elelevät periaattessa samoissa tiloissa, porttien avulla on kuitenkin koirien elintilaa hieman rajoitettu. Kissoilla on koirien huoneessa (tampuri) oma kiipeilytelineensä ja ne usein löytääkin joko uuninpankolta nukkumasta tai sitten koiria kiusaamasta tampurista. Yhteiselo on aina sujunut hyvin; Himmelin on tätini kerran jopa vahingossa sulkenut samaan häkkiin Karman kanssa josta sitten aikanaan vapautin melko kypsänoloisen malinuaan. Kissa jäi häkkiin puhdistelemaan koiranhajuja hopeansinisestä turkistaan.. Myllesheim- kennelin omistajat eivät vieläkään usko todeksi sitä, että kissa selvisi hengissä.

E- pentujen kohdalla Karma eleli vielä talon ainoana burmana. Noita- emo oli sekä astutusvierailullaan että synnytyslomallaan tutustunut Karmaan ja tulivat toimeen äärimmäisen hyvin. Peuhasivat ja leikkivät kuin parhaat kaverukset konsanaan. Pentujen hoito vaati ympärivuorokautista osallistumista minulta -ja Karma eli joka hetkessä mukana. Noita päästi Karman pentulaatikkoon johon se tulikin ihan omaehtoisesti. Mikäli pennut olisivat selvinneet, uskon että Karma olisi niitä hoitanut kaikella antaumuksellaan.

Nyt C-pentueen emänä onkin kissoille aiemmin tuntematon perheenjäsen. Kenkulla on nuoruusvuosinaan ollut vintissä seurana Siiri-maatiaiskissa, mutta yhteiselo ei aina ollut niin ruusuista. Ei-niin-johdonmukainen laumanjohtaja (tätini) varmasti omasi melko suuren osan siinä näytelmässä. Kenkun siirryttyä alakertaan sillä mullistui elämä muutenkin kuin vain pentujen saannin osalta. Pentuhuonetta pitää suojella päätoimisesti koko sotkun aiheuttaneen Pekka-isän lisäksi myös kissoilta. Pakkotilanne on päällänsä, niinkutsuakseni; kissojen pääsyä pentuhuoneeseen kun ei pysty estämään.

Karmasta en ollut niinkään huolissani. Kakkostyypin kissana se kun on luonnostaan epäileväinen kaikkea kohtaan. Kiukku sen sijaan on enemmän kuin hyväntahtoinen hölmö; se menee ensin ja katuu sitten jälkeenpäin, oli tilanne mikä hyvänsä. Alakerran koiriin ovat molemmat kissat saaneet tutustua ihan nelijalkaisten omin ehdoin: lapsiportin takaa ensin nuuhkimalla ja sitten pikkuhiljaa paikkaa laumassa etsien. Karman alkulämmittelyt olivat luoneet hyvän pohjan Pekan ja Himmelin suhteen; Kiukku sulautui joukkoon muitta mutkitta. Kissoilla on oma ruoka-apajansa keittössä, johon koirilla ei ole asiaa. Ne pääsevät aina kiipeämään korkeammalle tai luikkimaan jonkun portin alta suojaan, jos tilanne niin vaatii. Yhteiselo sujuu siis hyvin.

Kenkku on nyt parin viikon alakertaelämän aikanaan sopeutunut kissamaiseen eloon erittäin hyvin. Alkuun saalisvietin herääminen vei huomion jopa pennuista mutta nyt, pienen totuttelun ja selvän käskytyksen jälkeen kissat saavat kulkea pentuhuoneen ohi tampuriin ilman häiriötä Kenkun puolesta. Pennut on näytetty kissoille, jotka Kenkun irvistelyjen jälkeen jättävät koko pentulaatikon rauhaan. Pesän ohitus tampurin kiipelyapajille sujuu kaapistojen kautta eikä Kenkku enää kiinnitä oiekastaan mitään huomiota koko olentoihin. Tänään kuitenkin saavutettiin uusi virstanpylväs; Kiukun miukuessa hennolla äänellään keittiön puolella, tuli Kenkku portin taakse kovaa vauhtia pelastamaan "pentuaan". Kiukun syliinotto ja tutustuminen portin läpi sai aikaan hännänheilutuksen sekä "pentupiippaamisen" Kenkulta. Nähtäväksi jää, kuinka läheisiksi burma-malinoissuhteet pentujen kasvaessa muodostuvat, vai kasvaako kakaroista pahimmat kissojenvihaajat kautta aikojen :)

Pekkaselle tehtiin tänään ensimmäiset purutreenit kolmeen viikkoon. Paikkana Dog Sport Center:in halli, jossa alaosastomme treenaa talvikautensa aina lauantai- iltaisin eli sisätilatreenit siis kyseessä. Oman maalimiehemme Jarmo lomailee joten veskarina toimi tänään Mika Laaksonen. Uutta oli siis sekä mokke että tila + alusta (matto).  Autosta ulosotettaessa oli aivastus hämmennystä ilmassa mutta "patapata" -sanaärsykkeen saatuaan ei ollut epäselvyydestä tietoakaan. Mihin vain äitee ohjaa, sinne koira menee ja tietää täysin, mitä tapahtuman pitää. Jos olosuhteet hämmensivätkin, sitä ei koirasta huomannut. Normi vietinvaihtotreeni, otteet hyvät ja voimakkaat. Kiitos Mika. Minä koiraani.

Pennut voivat hyvin ja varsinkin paksusti. Silmät eivät vielä auenneet mutta eni dei nau.. 12 pvän ikä odotusarvona.  Kenne syö hyvin. Pienimutoista videokuvausta tänään harrastettu sekä ulkona että pentulaatikossa. Pentujen tuhinoita 10 pvän iässä löytyy täältä ja isä- Pekkasen talvitestit Michelinin 215/40/16 renkaille on nähtävissä täällä. Kenkku- äitikin vilahtaa molemmilla raidoilla. Enjoy!